Saaristomerellä on lähes sata vakituisesti asuttua saarta ilman kiinteää tieyhteyttä. Kaikki kuljetukset ovat haastavia, koska ollaan yhteysaluksien ja omien veneiden varassa.
Kesäisin saarten asukasmäärä vähintään tuplaantuu ja kunnallisten jätevedenpuhdistamojen kapasiteetti on äärirajoilla. Jätevesilietteiden käsittely kun on mitoitettu vanhojen kuntataajamien jätevesiä varten.
– Lietteet ovat jätettä eikä niitä saa tyhjentää omaan metsään tai pelloille ilman hygienisointia. Niinpä ne kuljetetaan ulkosaaristosta sisämaan puhdistamoille, mikä on kallista, koska kerralla saa vietyä vain parin kiinteistön lietteet, Paraisten kaupungin ympäristönsuojelutarkastaja Petri Huovila kertoo.
Tavoitteena lietteen käsittely syntypaikallaan
Paraisten ympäristötoimiston mielestä ympäristön ja talouden kannalta fiksuinta on palauttaa ravinteet maahan ja hyödyntää ne paikallisesti. Tällöin lietekuljetukset yhteysaluksilla jäävät pois ja ravinnekierto saarissa pysyy tasapainossa.
– Ravinteet ovat maasta tulleet ja sinne ne pitäisi palauttaa. Kunnalliset puhdistamot purkavat puhdistetun jäteveden mereen ja vaikka se on 90-prosenttisesti puhdasta, kuormittavat ravinteet vesistöä. On parempi, että ravinteet imeytetään maaperään omalla kiinteistöllä, Huovila korostaa.
Uusien ratkaisujen takaisinmaksuajat ovat lyhyitä
On olemassa menetelmiä, joilla lietteet hoituvat ympäristöystävällisesti ja määräysten mukaisesti omalla tontilla muutaman lietekuljetuksen hinnalla.
– Saostuskaivon kanssa voi käyttää niin kutsuttua lietekuivainta, jolloin kaivon sisältö pumpataan lietekuivaimeen ja neste valuu takaisin saostuskaivoon. Talteen otetut kakkalietteet saa kompostoida omalla kiinteistöllä, Huovila sanoo.
Umpisäiliöiden kanssa lietekuivaimet eivät kuitenkaan sovellu käytettäväksi. Jos haluaa eroon merikuljetuksista, on muutettava umpisäiliö saostussäiliöksi ja asennettava jätevesille puhdistusjärjestelmä. Omatoimisesta lietetyhjennyksestä on aina ilmoitettava jätehuoltoviranomaiselle.
– Helpointa on, jos tontilla on kuivakäymälä ja syntyy vain pesuvesiä. Harmaiden vesien saostussäiliöstä kiinteät aineet voi kaapia kompostiin. Nykyisin on myös lukuisia erikokoisia harmaavesipuhdistamoita, joissa liete kerääntyy suodattimeen eikä lietetyhjennyksiä tarvitse lainkaan tehdä.
Saaristolaisten kannattaakin harkita lietteiden omatoimista käsittelyä, kunhan se tehdään oikein ja lietteen talteenotosta ilmoitetaan jätehuoltolautakunnalle, Huovila summaa.